Hyvä ruoka syntyy kotimaisista raaka-aineista eli miten minä hoidan karjaani

Hyvä ruoka syntyy kotimaisista raaka-aineista eli miten minä hoidan karjaani

Suljen talon oven ja lähden kulkemaan polkua aamunavetalle. Polku vie pihan poikki marjapensaiden ja omenapuiden alitse seuraillen kallion reunaa. Uusi nuoskalumi peittää tienoot eikä pakkaslumi narsku tänä aamuna saappaan alla. Myös taivas on pilvessä, joten tähtikaton ihailu saa tältä aamulta jäädä… Työni hyviä puolia onkin tämä jokapäiväinen mahdollisuus luonnon ja sään tarkkailuun.

Navetalla onkin sitten kirkas valaistus, kun teen lypsyn alkuvalmistelut. Lopuksi vielä radio päälle, lypsykone käyntiin ja lypsyaseman oviverho nappia painamalla ylös. Ensimmäiset lypsylletulijat ovatkin jo käytävällä odottelemassa. ”Huomenta, Mansikki, huomenta Omena..” Ystävälliset katseet molemmin puolin on vaihdettu ja lypsy voi alkaa.

Näin tuottajana sään havainnointia on joutunut pohtimaan aivan uudessa merkityksessä ilmaston lämpenemisen, hiilipäästöjen ja erilaisten uutisointien seurauksena. Haluankin tässä esitellä pari syytä, miksi kannattaa valita ruokakaupan hyllyltä suomalainen raaka-aine.

Suomalainen maidon- ja lihantuotanto perustuu nurmirehuun eli lehmämme syövät pääasiassa nurmea. Suomen pellot soveltuvat pohjoisen sijaintinsa takia hyvin nurmen viljelyyn ja lehmämme, nuo märehtijät, muuttavat ruohon ihmisten käyttöön soveltuvaksi maidoksi ja lihaksi. Tämä on ainut keino saada näiltä aloilta tuotettua ihmisravintoa. Samalla nurmi sitoo hiiltä: mitä parempi sato, sitä enemmän maahan hiiltä varastoituu. Nurmen viljely on siis ilmastoteko! Kun lehmämme laiduntavat, turvaa se monen eliön ja hyönteisen elinympäristön eli näin karjamme huolehtii myös luonnon biodiversiteetistä eli monimuotoisuudesta. Esimerkiksi Suomessa on uhanalaisia kovakuoriaisia, jotka tarvitsevat elääkseen lantaläjiä.

Nurmen lisäksi meidän lehmät syö täysrehua, joka sisältää kotimaisia viljoja, rypsiä valkuaisrehuksi ja tarvittavia kivennäisiä. Soijaa ei Suomessa käytetä naudan ruokinnassa. Eläinten hyvinvointi on sekä meille tuottajille että kuluttajille tärkeää. Karjamme asuu pihatossa eli lehmät saavat liikkua vapaasti ja käydä syömässä, makaamassa ja rapsuteltavana silloin, kun itse parhaaksi näkevät. Lehmillämme on oma terveydenhuolto. Eläinlääkärin kanssa pohdimme säännöllisesti toimia, joilla saamme eläimemme pysymään terveempinä ja lisättyä hyvinvointia. Me emme lääkitse lehmiämme ennalta kuten monissa muissa maissa toimitaan, vaan hoidamme ne niin hyvin, etteivät ne sairastuisi. Jos eläintä on lääkittävä sairauden takia, teemme sen oikein ja vastuullisesti. Näin toimiessamme elintarvikkeisiin ei tule lääkejäämiä eikä antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja pääse syntymään. Me suomalaiset olemmekin maailman puhtaimpien ja turvallisimpien elintarvikkeiden tuottajia!

Suomessa tuotantoeläinten pitäminen ja peltojen viljely on tarkkaan säädeltyä ja valvottua ja tuotteet ovat jäljiteltävissä. Näin tiedämme, miten ja missä olosuhteissa ruokamme on tuotettu. Ja on tärkeää, että kun ruuan tuotanto on omissa käsissämme, pystymme siihen myös vaikuttamaan!

Kotimaisen naudanlihan, maidon ja muiden elintarvikkeiden käyttö on ilmastotietoisen ja vastuullisen kuluttajan valinta.

Marita Miettinen

Kirjoittaja on lypsykarjatilan emäntä Joensuusta ja MTK-Pohjois-Karjalan johtokunnan edustaja Karelia à la carte -verkoston valiokunnassa.

Hyvä ruoka syntyy kotimaisista raaka-aineista eli miten minä hoidan karjaani