Puhetta piirakasta: Karjalanpiirakan nimisuoja ja merkitys Pohjois-Karjalan elintarviketuotannolle

Monta Karjalaa – monenlaisia piirakoita

Piirakat ovat aina olleet karjalaisen elämäntavan erottamaton osa, nykyään ne ovat tulleet laajemminkin osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Piirakoita on monenlaisia. Piirakat voidaan jakaa paksukuorisiin ja ohutkuorisiin. Tyypillisiä pohjoiskarjalaisia piirakoita ovat soikea karjalanpiirakka, kukkonen, vatruska, sultsina ja sulhaspiirakka.

Karjalanpiirakka on meille pohjoiskarjalaisille varmasti se rakkain. On hienoa, että aitoja oikeita karjalanpiirakoita saa pohjoiskarjalaisista kaupoista lähes kaikkialta. Karjalanpiirakka sai EU:n nimisuojan vuonna 2002 ja muutoshakemus tehtiin 2019. Me Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Itä-Suomi ry edustamme hakijaryhmittymää, jossa on mukana useita leipomoita ja ruokamatkailuyrittäjiä.

Mitä karjalanpiirakan APT-nimisuoja tarkoittaa?

Avataanpa hieman, mitä Karjanpiirakan APT-nimisuoja tarkoittaa. Aidon perinteisen tuotteen nimisuoja korostaa tuotteen koostumusta, perinteistä valmistusmenetelmää, alkuperää ja nimeä. Karjalanpiirakkaa saa valmistaa missä tahansa EU-maassa, mutta sen on tapahduttava rekisteröidyn perinteisen menetelmän mukaan, jotta tuotetta voidaan kutsua karjalanpiirakaksi. Karjalanpiirakoiden täyte on yleensä ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasviksia (esim. lanttua, porkkanaa, naurista tai haudutettua kaalia tai sieniä). Perunasose voidaan valmistaa myös kuivatuista perunahiutaleista. Täytteen valmistamiseen voi käyttää vettä, maitoa tai laktoositonta maitojuomaa tai vettä ja maitojauhetta / laktoositonta maitojauhetta. Puuro voidaan maustaa suolalla. Kuoritaikinaan laitetaan vettä, suolaa ja ruis- ja / tai vehnäjauhoja. Kuoritaikina kaulitaan mahdollisimman ohuiksi, lähes läpikuultaviksi, soikeiksi tai pyöreiksi halkaisijaltaan noin 10–24 cm:n suuruisiksi piirakankuoriksi. Kuoren ohuus takaa karjalanpiirakan rapeuden. Täyte levitetään piirakankuorien päälle 1–2 cm:n etäisyydelle reunoista ja reunat käännetään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoimeksi. Piirakat paistetaan uunissa korkeassa, noin 250–300 °C:n lämmössä 15–20 minuuttia. Nopea paisto ja korkea lämpötila ovat oleellisia tuotteen mehevyyden ja rapeuden säilyttämiseksi. Paistetut piirakat voidellaan heti paiston jälkeen tai lämmitettäessä. Voiteluun käytetään voita, öljyä tai vesimaitoseosta tai vesi-maitojuomaseosta, joskus myös kananmunaa.

Mitä hyötyä EU:n nimisuojasta?

Nimisuojajärjestelmien tavoitteena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja edullisemmilta väärennöksiltä, mutta myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia. Nimisuojatuotteiden myyntihinta on keskimäärin kaksinkertainen verrattuna vastaaviin rekisteröimättömiin tuotteisiin. Kuluttajalle suojaus on tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan. Nimisuojalla vaalitaan paikallista ruokakulttuuria ja monipuolistetaan maaseudun elintarviketuotantoa. Hyvä tapa brändätä tuotteita! Tällä hetkellä EU:ssa on suojattu kaikkiaan noin 3 616 nimitystä. Suomalaisia nimityksiä on järjestelmässä rekisteröity yhteensä 14. Ruokavirasto ottaa vastaan uusia nimisuojatuotteita koskevia hakemuksia. Ruokavirasto käsittelee aluksi nimisuojahakemukset, minkä jälkeen ne menevät EU:n komission käsittelyyn.

Pohjois-Karjala - Ruokamaakunta

Elintarviketuotanto on merkittävä toimiala maakunnassamme. Elintarvikkeiden jatkojalostus on ollut jo vuosia kasvujohteista (liikevaihto noin 300 milj., työllistää yli 1 000 henkilöä).

Elintarvikealan vetureita ovat viime vuosina olleet suuryritysten mittoihin kasvaneet leipomot ja niiden erikoistuminen. 43 % Pohjois-Karjalan elintarvikealan yrityksistä on leipomoita! Mukana on pieniä perheyrityksiä ja Suomen suurimpia leipomoita. Suhteellisesti eniten leipomoita on ainoastaan Pirkanmaalla. Leipomot ovat saaneet alkusysäyksen kasvuun meidän rikkaasta piirakkaperinteestä ja ruisleipäperinteestä. Lisäksi rikas piirakkaperinne on merkittävä asia ruokamatkailun kehittämisessä Pohjois-Karjalassa ja koko itäisessä Suomessa!

Johanna Rinnekari

Yritysasiantuntija
Koordinaattori, Karelia à la carte
MKN Itä-Suomi, ProAgria Itä-Suomi ry.

Lähteet mm. MKN / ProAgria Pohjois-Karjala, Lappalainen & Kuronen: Karjalaisessa ruokapöydässä, EU:n virallinen lehti 2019, Helsingin yliopisto / Marjo Särkkä-Tirkkonen, Aitoja Makuja yritystilasto 2023.
Kirjoitus perustuu Puhetta piirakasta -seminaarisarjaan, jonka järjesti Taste Saimaa / ERG Saimaa Management -hanke. Yhteistyössä Pellolta pöytään näkyväksi -hanke. Hankkeet ovat EU:n osarahoittamia.